(Tämä kirjoitukseni on julkaistu Hämeen Sanomissa 2.1.2022)
Hyvät ja toimivat sote-palvelut ovat niin arvokas ja edistyksellinen aparaatti koko yhteiskunnan hyödyksi, etteivät isotkaan tulojen tai palkkojen lisäykset suurimmalla osasta väestöä riitä korvaamaan niitä. Palveluiden tulevaisuus on siis turvattava. Tässä muodostetut hyvinvointialueet ovat tärkeä ensimmäinen askel, mutta vain alku. Loppu erittäin merkityksellisestä työstä tehdään hyvinvointialueilla ja niillä mandaateilla, jotka äänestäjät tulevat antamaan.
Itse uudistuksen taustalla on monia järkeviä ja yksinkertaisia syitä, vaikkapa moninkertaisen hallinnon yhdistäminen, mittakaavaedut palvelutuotannossa tai digitaalisuuden tuomat hyödyt, erityisesti taustatyöhön ja prosessien ohjaamiseen sekä kehittämiseen. Sote-palveluissa tärkeimmät asiat kyllä jatkossakin tapahtuvat pääasiassa ihmisten kohtaamisissa syntyvissä palvelutilanteissa.
On tärkeää saada olemassa olevat resurssit paremmin kohdistettua käytännön tekemiseen ja enemmiksi sekä tasa-arvoisemmiksi palveluiksi. Itsestäänselvyys ei ole, että näin tapahtuu, vaan toteutuminen vaatii sen, että keskiöön nostetaan ihminen ja se seikka, se miksi hyvinvointivaltion palvelut ovat yleensä olemassa: Kansakuntana tai vaikka hämäläisinä menestymme sitä paremmin, mitä paremmin ihan jokainen meistä voi. Tässä ovat jatkossa kunnat edelleen tärkeässä roolissa, ettei hyvinvointialueiden riippakiviksi tule vaikkapa niiden osaoptimoitujen säästöjen aiheuttama pahoinvoinnin korjaaminen. Tärkeää on myös se, ettei hyvinvointialueilla etene palveluiden epä- /taloudellinen ja -toiminnallinen pirstaloituminen epäjärkevään suhteeseen julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä.
Nykyiset sote-palvelut vaativat monia parannuksia ja turvallisuutta sen suhteen, että hyvinvointivaltiomme toimet voivat pysyä ja siirtyä sukupolvilta toisille sekä taata positiivisen yhteiskunnallisen kehityksen. Mitään ei tietysti tapahdu hetkessä, mutta kun helposti hallintokeskeiseksi muovautuvasta kunnallisesta johtamisesta päästään pois ja tuetaan sekä hyödynnetään rohkeasti työntekijöiden kuin palveluiden käyttäjien osaamista ja osana systemaattista jatkuvan parantamisen prosessia, ollaan oikeassa suunnassa. Parhaita olemassa olevia käytäntöjä niin sote- alalta kuin vaikkapa teollisuudesta ei kannata olla hyödyntämättä. Kehittäminen vaatii mm. myös sen, ettei henkilöstö työskentele alati äärirajoillaan.
Irma Taavela
tuotantotalouden ja teknologiaosaamisen johtamisen insinööri (YAMK)
aluevaaliehdokas (sd)
Hämeenlinna
