Köyhyyteen ja eriarvoistumisen kasvuun voi ja pitää puuttua

Tulo- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet liian pitkään maassamme. On otettava toinen suunta. Köyhyyteen puuttuminen ei voi olla vain löperöjä vaalipuheita. Tähän ja sen moninaisiin seurauksiin ei voida myöskään puuttua vain palkkaamalla lisää elämäntaidon valmentajia ja rankaisemalla esim. aktiivimallin kaltaisilla temputtajaleikkureilla.

Köyhät ihmiset tarvitsevat yksinkertaisesti lisää rahaa. Tämä puolestaan tarkoittaa työtä tai mikäli tämä ei ole mahdollista niin muuta säällisen elämän mahdollistavaa toimeentuloa. Rahaa maailmassa on enemmän kuin koskaan. Kysymys on siitä, miten oikeudenmukaisesti se jaetaan.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä on kysymys myös ihan keskeisesti maan sisäisestä turvallisuuspolitiikasta. Haluamme yhteiskunnassa käyttää rahaa ihmisten elämänlaadun parantamiseen vai sen heikennyksien aiheuttamiin kuluihin ja siitä koituvien uhkien torjuntaan.? Syrjäytettyjen ihmisten pahoinvoinnista aiheutuvat vaikutukset ovat tunnetusti niin inhimillisesti kuin taloudellisen paljon ikävämpiä ja kalliimpia.

Heikossa asemassa olevia ihmisiä ei pidä laittaa vastakkain, ei varsinkaan laajasti asioita näkevien ja vastuullisesti toimivien poliitikkojen. Haastan kaikkia talkoisiin ajattelemaan asiaa toisin.  Köyhyyteen ei ole syyllinen toinen heikossa asemassa oleva, ei maahanmuuttaja tai turvapaikanhakija.   Köyhien asema ei paranisi esimerkiksi sillä, että rajat suljettaisiin. Todellinen syyllinen löytyy monista ja taas monista päätöksistä ja niiden yhteisvaikutuksista, joilla on lisätty eriarvoisuutta ja taloudellista vaurauden jakautumista epätasaisesti. Näille päätöksille on laitettava rajat kiinni.

About

You may also like...

Comments are closed.