Kestämätön verotusvaje

Maassamme on palkansaajien tuloverotusta laskettu vuodesta 1995 keskimäärin n. 7 prosentilla. Samoin kokonaisveroaste on tällä hetkellä alempi kuin vuonna 1995. Väliin mahtuu useita vuosia kokonaisveroasteen laskua.

Kuntien tarvetta nostaa tuloveroprosenttien nostoa ei tässä valossa pidä yhtään ihmetellä tai pelästyä. Parasta tosin olisi, kun riittävästä verotuksesta huolehdittaisiin valtionverotuksessa.

Kokonaisveroaste tai sen vertailu muihin maihin ei kerro totuutta koko asiasta, vaan pikemminkin aikansa innovatiivisesta suomalaisesta verotyökalusta tasa-arvoisen hyvinvoinnin turvaajana. (Katso: http://irmataavela.blogit.hameensanomat.fi/2011/02/28/totuus-loytyy-kaurapuurosta-nettoveroasteesta-tilastoitavien-asioiden-kehittymisesta/)

Riittävä verotus on ollut myös syynä siihen, ettemme ole tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin Etelä-Euroopan maat ovat.

Meihin suomalaisiin on viime vuodet iskostettu sanoja kestävyysvaje ja pakolliset rakenneuudistukset. Käytännössä rakenneuudistuksia ovat olleet mm. julkisten palveluiden leikkaamiset, peruspalveluiden kaupittelut, laajat privatisoinnit ym. toimet. Toimia on tehty paljon yli terveen järjen ja perustuneet monesti ehkä puhtaaseen uskoon.  Nämä toimet eivät ole parantaneet kestävyysvajetta vaan usein pahentaneet sitä.  Esimerkkinä valtion tuottavuusohjelma, jossa oman toiminnan supistaminen korvattiin ostopalveluilla.  Järjestelyistä koitui alkuperäistä paljon isompi lasku.

Verotuksen pitkän ajan trendin perusteella olen sitä mieltä, että osa kestävyysvajeesta on tietoisesti itse aiheutettua.  Syynä taasen voivat olla esim. poliittiset halut muokata tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta joksikin täysin muuksi, kuin sen on sen rakentajien mielestä tarkoitus olla. Jääkö lopulta vain nimi jäljelle?

Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi pelastaa sitä purkamalla ja yksityistämällä, ainoastaan korjaamalla ja huolehtimalla yleisestä veronmaksuhalukkuudesta. Tätä menoa saamme kyllä ennen pitkää aikaan vanhan kunnon luokkayhteiskunnan.  Haluaisitko sinä kenties sen alimmalle tasolle?

Suomen kunnissa hätiköidään parhaillaan pitkälle tulevaisuuteen negatiivisesti vaikuttavia säästöjä. Alamme olla tilanteessa, jossa on syytä asettaa kysymyksiä siitä, haluatko maksaa vähän enemmän veroja vai kohta paljon enemmän tarvitsemistasi palveluista.  Luokkayhteiskunnan alimman tason palvelut ja niiden saatavuus määrätään muuten sitten hyväntekeväisyyskonserttien tuotoilla tms.

Kovin paljon kun omatoimisesti kestävyysvajetta vielä pahennetaan ja tulevaisuuden negatiivisia oheisvaikutuksia laitetaan alulle, eivät mitkään kannetut verot enää mahdollista tilanteen ennallistamista.

Hallituksen kaavailemat rakenneuudistukset, joissa osaltaan suunnitellaan leikattavaksi kuntien rahoitusta aluksi noin miljardilla, ei ole ainut olemassa oleva vaihtoehto.  Verotuksen kiristäminen on mahdollista toista. Progressiivisena se huolehtii myös tasapuolisesti siitä, että kaikki todella vähän kärsivät. Myös (l)e(l)liitti ja sellaiseksi haluavat.

About

You may also like...

Comments are closed.