Hämeenlinnan palvelu- ja hankintaohjelma II, mahdollisuus kehittää tai no..?

Kehittyminen niin ihmisenä kuin organisaationa on luonnon laki, suunta voi tilanteesta riippuen toki vaihdella. Ammatillisesti toimivassa organisaatiossa voitaisiin puhua tietoisesta kehittämisestä, jonka olisi suotavaa olla yleisesti hyväksi todettujen toimintamallien mukaista ja haluttuun visioon tähtäävää. Ammattimaisessa kehittämisessä olennaista on suunnitella ja perustaa jatkokehittäminen aiemman tapahtuneen riittävän monipuoliseen arviointiin. Kaupunki organisaationa ei voi olla tässä poikkeus.

Hämeenlinnassa otettiin johtamisjärjestelmäksi viime valtuustokauden (2009) alusta käyttöön tilaaja-tuottajamalli (tiltu), päätettiin kaupunkistrategiasta ja jota tarkennettiin mm. palvelu- ja hankintastrategialla.  Näillä toimintamalleilla päätettiin kaupungin byrokratiasta ja mm. ihmisten tarvitsemien peruspalveluiden tuottamisesta.  Uusilla toimintamalleilla ajateltiin tuotavan lisää tuottavuutta kaupungin toimintaan ja elinvoimaa alueelle.

Nykyisen valtuustokauden alussa Hämeenlinnassa solmittiin valtuustosopimus, jossa sovittiin näiden aiemmin tehtyjen toimien arvioinnista. Tiltua onkin nyt tarkastuslautakunnan toimesta arvioitu, joskaan tulos ei ole vielä valtuustotasolle tullut. Itse kartoitusta koskevaan kyselyyn vastanneena valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä koin arvioinnin painottuvan enemmän mielipiteiden kartoitukseen, en niinkään kokonaistaloudelliseen ja syvälle luotaavaan analyysiin. Niin kuin tiedämme moni kunta Suomessa on jo tarkastellut sekä ”kehittänyt” tiltunsa  pois.

Hämeenlinnan kaupungissa toimintaa ohjaa edelleen johtamisjärjestelmä tiltu ja kaupunkistrategia, joka  tämän valtuustokauden alussa päivitettiin.  Ko. kaupunkistrategian päivittämisessä valtuutettujen rooli oli isossa osassa.

Tiltun arvioinnin ohessa  päivitysvuorossa on paraikaa palvelu- ja hankintastrategia, jonka rooli kaupunkilaisten ja valtuutettujen osalta on jopa suurempi kuin ylemmän tason kaupunkistrategian. Olen valtuutettuna odottanut pääseväni yhdessä muiden valtuutettujen kanssa tämän palha II:sen valmistelutyöhön. Valitettavasti jouduin pettymään.  Valtuutetuille järjestettiin asian tiimoilta kyllä tärkeä iltakoulu, jossa paikalliset yrittäjät kertoivat toiveitaan ohjelmasta.  Tämän lisäksi on asiaa sivuttu vain pariin otteeseen valtuustossa, kertomalla vain valmistelun olevan käynnissä ja sen jossain vaiheessa tulevan valtuustoon käsittelyyn…

Valmistelun tuotokset tuotiin parisen viikkoa sitten valtuuston tiedoksi erillisessä seminaarissa, josta subjektiivisen näkemykseni perusteella seuraavia huomioita:

  • Palvelu- ja hankintaohjelma  ja sen hankkeet lautakunnittain (ja vain virkamiesten toimesta?)  kirjoitettu valmiiksi. Tärkein keino kustannusten hillitsemiseksi ja täysin perustelematta on markkinapotentiaalin nykyistä suurempi  hyödyntäminen monin  eri tavoin.
  • Virkamiespainotteisen valmistelun pohjana/perusteena käytetty kyselyä, johon vastanneet virkamiehistä koostuvat kaupungin johtoryhmä ja palvelutuotannon johtoryhmä sekä kaupunginhallituksen jäsenet.  Demokraattinen edustus on ollut siis vähemmistönä.
  • Laskelmat ohjelman perustana ovat pelkästään karkeimman mahdollisen tason toteutuneet  luvut Hämeenlinnan taloudesta. Ei edes pyrkimystä selvittää, mistä ko. numerot ovat peräisin.
  • Aiemmin toteutetun palvelu- ja hankintastrategian taloudellisen arvioinnin puuttumisen lisäksi uupuu esim. laadullinen arviointi.
  • Löytyy toki ”palveluanalyysiksi”- nimetty ja kuitenkin  mielipiteisiin perustuva kuvaaja  markkinapotentiaalista suhteesta omaan tuotantoon ja nykyhetkeen.
  • Vaikuttavuuden arviointi ainoastaan yhden elinvoimaisuusjalanjäljen osa-alueen kautta (uusi liiketoiminta, yhtiöittäminen, yritysverotus )  Ei esim. kaupunkistrategiassa mainitun kestävän kehityksen kautta. Se osa alueet jo itsessään synnyttävät onnistuessaan hyvinvointia sekä elinvoimaa.
  • Palvelu- ja hankintaohjelma olisi tullut johtaa suoraan kaupunkistrategiasta. Itselleni jäi kuitenkin epäselväksi millä perusteilla tämä on tehty  ja keiden toimesta?  Henkilökohtaisesti en suoraa yhteyttä kaikkien asioiden osalta edes löytänyt.
  • Ohjelmassa erittäin tärkeä yksityiskohta, joka ei kuitenkaan koske tämän palvelu- ja hankintasiankirjan valmistelua tai päätösprosessia: ”Päätökset ja johtaminen perustuvat analysoituun tietoon ja kustannusten laskentaan.”

Päivitetty palvelu- ja hankintastrategia eli palha II on jo huomenna maanantaina 20.1.2014 kaupunginhallituksen esityslistalla ja heti helmikuussa se on tarkoitus tuoda valtuuston käsittelyyn.

Itseäni tai äänestäjiäni arvostavana en missään nimessä voi hyväksyä tapaa jolla palha II:sta on valmisteltu ja minkä perustalle se on rakennettu. Mielenkiinnolla odotan miten moni voi.

Kaupungin taloudelle ja palveluiden tulevaisuudelle olisi todella iso mahdollisuus kun pohjatyö ohjelmalle tehtäisiin kunnolla ja alusta asti riittävän demokraattisesti. Sisältöä ja lopputulostakin voitaisiin varmasti perustella tämän jälkeen muutenkin kuin kuin uskon ja toivon tasolla.

About

You may also like...

Comments are closed.