Vaaleissa 2025

Harrastuksenani ja elämätapanani on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja työ oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen hyvinvoinnin sekä ekologisesti kestävän tulevaisuuden takaamiseksi.  

Yhdessä tekemistä, eli hyvinvointivaltiota ja sen palveluita parempaa ja taloudellisempaa tapaa järjestää yhteiskunnan palveluita ei ole keksitty, joten ymmärretään se arvo uudelleen ja toimitaan sen mukaan. Pääosin julkinen palvelutuotanto turvaa pitkällä aikavälillä hyvinvoinnin säilymistä ja parantumista Suomessa.

Olen aikuisten ja teini-ikäisten lasten äiti. Työskentelen tällä hetkellä asiantuntijana teknologiasektorilla. Työkemusta on niin varhaiskasvatuksesta kuin ammatillisesta opetuksesta. Olen koulutukselta mm. insinööri (YAMK), ammatillinen opettaja (AmO), HHJ ja olen suorittanut myös perhepäivähoitajan ammattitutkinnon.

Lähdin mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen jo noin 15-vuotiaana, haastavista lähtökohdista ja keskellä silloista taloudellista lamaa. Tästä asti kuljettu, ei aina helppo matka, on antanut laajan ja monipuolisen näkökulman sekä pitänyt nöyränä ottamaan vakavasti ihmisten arjen haasteita, joita me kaikki kohtaamme

Olen nyt kolmatta kautta mukana Hämeenlinnan valtuustotyössä ja toimin myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella varavaltuutettuna. Eri luottamustehtävissäni olen päässyt osallistumaan monipuolisesti eri toimialojen päätöksentekoon. Pyrin aina tekemään yhteistyötä ja pidän tärkeänä erilaisten ihmisten ja heidän näkemysten kunnioittamista ja kuulemista. Samalla minulla on vahva oma ääni ja näkemys, jossa korostuu laajan ja luotettavan tiedon merkitys.

Tärkeät ja vähän piiloonkin helposti jäävät asiat linkittyvät paljon kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa, siksi olen ehdolla kumpaankin.

Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ovat aina etusijalla. Siksi valtuutetun on tärkeää ymmärtää kokonaiskuva, hallita kokonaisuuksia ja asettaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen kaupungin ja hyvinvointialueen talouden hoidossa.

Minun Hämeenlinnani on sellainen yhteisö, jossa kaikki ovat yhtä arvokkaita ja tähän porukkaan kuuluminen kannattaa.  Puheita olemme kaikki kuulleet paljon, käytännön teot ja niiden suunta ratkaisevat.

Tavoitteita

1. Laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta

Resurssit erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille kuntoon.

Ryhmäkoot pienemmiksi, riittävästi aikuisia lasten arkeen.

Nämä tukevat myös perheiden hyvinvointia.

Toisen asteen koulutukseen panostettava, paikallisesti on tehtävä kaikki voitava leikkausten vaikutusten minimoimiseksi.

Riittävät resurssit varmistavat kaikkien motivaation ja oppimisen. Sitä tarvitaan.

2. Kulttuuri ja virkistys kannattaa

Kulttuurin kokeminen ja harrastaminen lisäävät hyvinvointia ja taloudellista menestystä, nyt on aika palauttaa arvostus kulttuurille.

Peruslaatuinen virkistys on jokaisen oikeus ja ehkäisee tehokkaasti pahoinvointia.

Kipinäniemi ja Iittalan Lepaanranta säilytettävä monikäyttöisinä kaupunkilaisten virkistysalueina.

Evon tiedekansallispuisto olisi merkittävä hanke alueelle ja koko kaupungille.

3. Verovarojen järkevää käyttöä ja tiedolla johtamista

Päätösten taustalle enemmän tietoa asukkailta ja analyysiä resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi.

Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen hyödyntämiseen on panostettava. Tätä ei voi ohittaa pelkillä juhlapuheilla.

Palvelujen yksityistämistä on voitava arvioitava kriittisesti, tarvittaessa palvelut voidaan palauttaa julkiseksi tuotannoksi.

4. Hyvinvointialueen tärkeimmät kysymykset

Lääkärille tai hoitajalle on päästävä nopeasti, taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Sosiaalityön tarkoitus on auttaa, ei jättää ihmisiä oman onnensa nojaan ja epätoivoon.

Lastensuojelua kehitettävä ennaltaehkäiseväksi ja huostaanottojen kestoa lyhentäväksi. Lisää omaa tuotantoa. Toimintaan enemmän ratkaisukeskeisyyttä kuin ongelmiin jumiutumista.

Ikäihmisten oikeus arvokkaaseen elämään pitää viimeistää nyt ottaa tosissaan ja varmistaa riittävä hoiva sitä tarvitseville.

Palo-ja pelastustoimea ei pidä unohtaa hyvinvointialueella.

Yhteistyötä kuntien kanssa on tiivistettävä ja tehtävä töitä yhteisten tavoitteiden eteen.

5 . Elinkeinot ja kaupungin kehittäminen – kokonaisuus ratkaisee

Hämeenlinnan kaupungin kehittämisessä ja elinkeinojen tukemisessa ei pidä keskittyä yksittäisiin hankkeisiin, vaan ymmärrettävä kokonaisuus ja sen eri osatekijät.

Työpaikkojen syntyminen ja alueen toimeliaisuus perustuvat vahvoihin peruspalveluihin ja niiden tuottamiin asioihin, niin kaupungissa kuin hyvinvointialueella. Kun nämä toimivat hyvin, yrittäjät ja työntekijät yrityksissä voivat keskittyä omaan työhönsä, kun muu arki sitä tukee.

Hämeenlinnan elinkustannuksilla on myös merkittävä vaikutus alueen houkuttelevuuteen niin yrityksille kuin asukkaille. Sijoittumispäätöksissä ratkaisevaa on, millaiset peruspalvelut ja elämisen edellytykset alue tarjoaa.

Perustekemistä tukevat hankkeet voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi rakennusaikaisten vaikutusten ja pidempiaikaisten hyötyjen vuoksi.

Kaupunki ei voi ryhtyä yrittäjäksi yrittäjän paikalle, vaikka halua olisikin.

Hämeenlinnassa yrityksille on tarjolla riittävät peruspalvelut, mutta kaupungin roolia elinkeinotoiminnassa on syytä arvioida realistisesti.

Kaupunki ei voi ryhtyä yrittäjäksi yrittäjän paikalle, vaikka halua olisikin. Toisaalta kaupungin osallistuminen kaupunkina voisi olla joskus perustelua ja tukea muuta elinkeinotoimintaa.

Erityisesti Evon tiedekansallispuiston edistämisessä olisi jo tarvittu määrätietoista päätöksentekoa. Tämä voisi olla koko alueelle yksi vuosisadan parhaista elinvoimateoista, jolla on suuri merkitys myös kaupungille ja luonnonarvojen vaalimiselle.

Elinkeinotyö on pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistä, eikä sitä pidä perustaa lyhytnäköisiin pikavoittoihin. Työllisyystoimilla on oltava vahva sosiaalinen ulottuvuus ja tiivis yhteys hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin, jotta ne voivat aidosti tukea ihmisiä työelämään kiinnittymisessä ja vahvistaa alueen elinvoimaa.

Kannatan Hämeenlinnan keskustan kehittämistä viihtyisäksi kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi, mutta en peruspalveluiden kustannuksella. Kehittämisen on perustuttava todellisiin tarpeisiin ja kaupunkilaisten osallistamiseen, ei sattumanvaraisiin toiveajatuksiin tai menneen maailman haikailuun.

Keskustan kehittämisestä on tehtävä kaikkien kaupunkilaisten yhteinen hanke, jossa aidosti mietitään, mitä Reskalla voisi olla ja miten se voidaan toteuttaa kestävästi ja järkevästi. Kaupunkilaisten mielipiteiden tulee näkyä laajasti, Pirttikosken nurkalta läpi koko kaupungin.

Keskustan kehittämisen lähtökohtana tulee olla kaupunkilaisten tarpeet ja näkemykset. Tavoitteena on luoda paikka, jossa on mielekästä viettää aikaa ja joka palvelee koko yhteisöä parhaalla mahdollisella tavalla.

****

Joukkoliikenteen reittiuudistukseen pitää jo saada vauhtia